Päivitetty 20.9.2011
MIKKELINPÄIVÄ
Vanhan talonpoikaisen tienpidon aikaan Vapun ja Mikkelin päivät eli 1. toukokuuta ja 1. lokakuuta olivat ajankohdat, jolloin nimismies tarkasti teiden kunnon. Mikkelin päivän perinteen kunnioittamiseksi Tiekonehistoriallinen Seura järjestää Mobiliassa tiekonepäivän.
Tapahtuman ajankohta on lauantaina 1. lokakuuta 2011 klo 10-14, siis päivää ennen virallisen kalenterin Mikkelinpäivää.
Mobilian hiekkakuoppaan on järjestetty 1960-1970-lukuisten veteraanikoneiden tietyömaa. Tapahtuma järjestetään yhdessä Veteraanikuorma-autoseuran ja Suomen Maarakennuskonehistoriallisen Seuran kanssa.
Veteraanikuorma-autoseuran Loska-ajon lähtö on Mikkelinpäivän ohjelmassa klo 12.30. Loska-ajon osanottajat kokoontuvat Mobilian pihaan jo klo 8 alkaen. Ajoon osallistuu noin 70 veteraanikuorma-autoa. Tapahtumassa julkistetaan uunituore kirja mäntsäläläisen Eero Mikkolan autoilun vaiheista.
Veteraanitiekoneiden tietyönäytöksen tähti on Fiskars 500-vaijerikaivinkone. Kone on täysin alkuperäisessä ja toimivassa kunnossa. Se on siirretty vuosikymmenien pituisen suolla seisomisjakson jälkeen Mobiliaan toukokuussa 2011. Kone on Åkerman-sukuinen mekaaninen kaivinkone, jota Aug. Eklöfin konepaja Porvoossa valmisti Jussi-nimellä. Fiskars jatkoi valmistusta Porvoossa Eklöfin konkurssin jälkeen. Kone on vuosimallia 1964. Näytökseen osallistuvat lisäksi Caterpillar Traxcavator-telakuormaaja, "Maailmanpankin Sisu", Scania 111-maansiirtoauto ja Caterpillar D4. Mikäli joku haluaa osallistua tapahtumaan omalla koneella, näytökseen mahtuu muitakin koneita, erityisesti aikakauteen sopiva pyöräkuormaaja olisi erittäin toivottu.
Ota yhteyttä: Martti Piltz 044 090 6646 tai martti.piltz[at]mobilia.fi
Järjestävät:
Tiekonehistoriallinen Seura
Suomen Maanrakennuskonehistoriallinen Seura
Veteraanikuorma-auto Seura
Mobilia
ALUEELLE VAPAA PÄÄSY!
TIEKONEKUVAT TALTEEN!
Tiekonehistoriallinen Seura ry tallentaa tiekonealan esineitä, kuvia ja asiakirjoja. Yhteistyösopimuksen mukaan TKHS:n kokoelmat ovat alan valtakunnallisen erikoismuseon MOBILIAn hoidossa.
Mobilian digitaalisessa kuva-arkistossa on noin 20 000 tiealan valokuvaa kaikkien halukkaiden katseltavana ja käytettävänä. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee digitaalista kuvantallennusta. Kuluvan vuoden aikana kuvia tulee noin 1 000 kuukaudessa lisää. Näyttää mahdolliselta, että OPKM:n tuki jatkuu ensi vuonna. Silti kokoelmasta puuttuu kuvia, joissa koneet ovat aidossa tienrakennustyössä.
ONKO SINULLA TIEKONEISIIN LIITTYVIÄ KUVIA? Ainut vaatimus on, että kuvan tekijäoikeudet tiedetään ja kuvaan saadaan perustiedot.
Tallennettavista kuvista olisi hyvä tietää:
- Nimi (mikä kone kyseessä, omistaja tai työntekijä)
- Aihe (työ, työvaihe, työlaitteet, teknisiä lisätietoja ja vastaavia asioita)
- Kuvauspaikka
- Kuvausaika
- Kuvaaja
- Tekijänoikeudet
Aina ei kaikkia tietoja voi saada, mutta nämä ovat hyviä perusasioita. Valokuvalla, jossa ei ole mitään tietoja, ei ole mitään arvoa. Kuvatietoja voi yrittää täydentää tallennusprojektin yhteydessä. Kuvien nimeämisestä, omistusoikeudesta, käyttöoikeudesta, säilyttämisestä yms. voidaan sopia erikseen kuvan haltijan kanssa.
Ota yhteyttä:
Martti Piltz
TKHS:n sihteeri
044 090 6646 ja martti.piltz[at]mobilia.fi
TKHS Maxpo2011:
Kuva: Näyttelyauto ja Vetkun kuorma-autot
Kuvat: Väkeä on mustanaan, kun Lokomo 22e laahakauhakone työskenteli.
Kuva: Ajoittain koneitakin oli näytösalueella aika sakeassa.
Kuva: Bröyt X2b -kaivuriin ei löytynyt kuljettajaa, mutta eipä tarvinnut konetta pestäkään näytöksen jälkeen.
Kuvat: Cat 955 H Traxcavator lastaa Euclidia kuin entisinä aikoina.
Kuvat: Caterpillar D4
Kuvat: Riuku-Vammas Fordsonin päälle rakennettuna on suomalaisia peruskoneita, sitä paitsi myös ensimmäisiä hydraulitraktorikaivureita Pohjoismaissa.
Kuvat: Fiskars 550 ei muuttanut taivasta harmaaksi, vaikka kuvista voisi niin päätellä.
Kuvat: Euclid R-15 maansiirtoauto
Kuvat: Lokomo 3, "Hyppy-Heikki", moottori Wikström diesel vm. 1951
TIEKONEHISTORIALLINEN SEURA MUSEOAJONEUVOPÄIVÄSSÄ
Perinteisesti Museoajoneuvopäivänä, kesäkuun toisena lauantaina, Tiekonehistoriallinen Seura järjesti Mobiliassa tietyönäytöksen. Näytös 11. kesäkuuta 2011 oli rakennettu yhden koneen varaan, osittain yleisön turvallisuusjärjestelyistä johtuen.
Seura löysi pari vuotta sitten "metsälöytönä" Fiskars 500- vaijerikaivinkoneen, mutta ei päättänyt hankkia sitä kokoelmiinsa, koska Liikenneviraston kokoelmassa on sitä vastaava, täysin toimintakuntoinen Teräsmies 5-8-kone. Seuran lähipiiriin kuuluva Ilkka Ala-Maakala osti koneen tai toi sen näytökseen suoraan löytöpaikalta, toki hieman maastossa korjailtuna. Kone piti ajaa omin voimin löytöpaikalta pari sataa metriä lähimpään mahdolliseen paikkaan, johon kuljetuslavetti pystyttiin ajamaan. Pienen alkuvirittelyn jälkeen kone alkoi laulaa Mobilian pihalla ja kaiveli kuoppia pihanurmikkoon.
Konenäytökset keräsivät pihan yleisöstä suurimman ja innostuneimman yleisön. Yleisöä oli kaikkiaan pari tuhatta henkilöä. Fiskars 500 pääsi myös YuoTubeen.
TIEKONEHISTORIALLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS
Seuran vuosikokous pidettiin 18. toukokuuta 2011 Destian tiloissa Heidehofintiellä Vantaalla. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jyrki Karkinen, Koneviesti/Viestilehdet Oy
Kokouksessa valittiin erovuoroiset hallituksen jäsenet uudestaan. Puheenjohtajaksi valittiin Kalevi Katko edelleen. Seuran talous eteni talousarvion mukaisesti ja on edelleen vahva. Seuran kokoelman kalustosta todettiin, että Wille 845 vm 1992 on konservoitu siihen kuntoon, kun se työnsä päättäessään vuonna 2008 oli. Willen kaikki muut toiminnot kunnostettiin normaalin huolto- korjauskäytännön mukaisesti, paitsi ohjaamon ilmastointilaite. Kustannussyistä vain sen ulkokuori kunnostettiin. Konetta tullaan esittelemään yleisölle työnäytöksissä. Seuraavaksi kunnostetaan seuran Gradall-tieluiskakone.
Seuran merkittävin tiekonehistoriallinen hanke, Suomen tiekonehistorian kirjoittaminen, päätettiin aloittaa, kun rahoitus saadaan selväksi.
Kuva: Gradall G 600 vm. 1966 on Suomen ensimmäisiä tieluiskakoneita. Kuluvan ja seuraavan vuoden aikana se konservoidaan tallennuskuntoon. Kunnostuksen yhteydessä selvitetään, voidaanko koneen puomin hydrauliikka saattaa toimintakuntoon. Kone on tuotu Mobilian säilytykseen vain lyhyen seisontajakson jälkeen, joten sen ulkonäkö säilytetään museointihetken asussa.
Kuva: Wille 845 vm. 1992 on täysin kunnossa ohjaamon sisäilman jäähdytintä lukuun ottamatta. Kone otettiin seuran kokoelmaan noin vuoden ulkosäilytyksen jälkeen, joten maalipintaa on korjailtu sen verran, mitä sen arvioitiin vaurioituneen seisonnassa. Koneen vanteet ja hytin raput kunnostettiin käyttöturvallisuussyistä.
22.9.2010
Osmo Mettänen Tiekonehistoriallisen Seuran varapuheenjohtajaksi
Tiekonehistoriallinen Seura ry valitsi hallituksen kokouksessaan 7.9.2010 varapuheenjohtajaksi Osmo Mettäsen. Samassa kokouksessa yhdistys päätti jatkaa valmistelutöitä julkaisuhakkeeseensa Suomen tiekonehistoriaksi. Yhdistys pitää tutkimushankettaan uraauurtavana alallaan. Tavoitteena on käynnistää tutkimustyö ensi vuoden alussa. Yhdistys on varautunut panostamaan hankkeeseen merkittävän omarahoituksen, mutta hanke tarvitsee luonnollisesti myös yhdistyksen ulkopuolista rahoitusta. Julkaisutoimikunnan puheenjohtajana on rakennusneuvos Osmo Mettänen. Hän on laajasti perehtynyt ihfrarakentamisen historiaan ja työskentelee alan historiahankkeen parissa.
TKHS:n Wille esiintyi julkisesti
TKHS sai elokuussa lahjoituksena Wille 845-monitoimikoneen Destialta liitettäväksi kansalliseen työkonekokoelmaan. Kone esiintyi ensimmäistä kertaa uudessa TKHS:n järjestämässä Tiekonepäivässä Mobiliassa. Tiekonepäivä on yhteistyöprojekti Tiekonehistoriallisen Seuran, Suomen Maanrakennuskonehistoriallisen Seuran, Veteraanikuorma-autoseuran ja Mobilian kanssa. Veteraanikoneiden työnäytöksen tavoitteena on esitellä vanhoja tietöissä käytettyjä koneita ja niiden työmenetelmiä. Samalla uskotaan ja toivotaan, että nyt jo eläköityneiden ammattimiesten taito ainakin osittain välittyisi ja siirtyisi uudempien sukupolvien käyttöön. Tapahtuma keräsi odotettua suuremman katsojajoukon ja sai ainakin Tampereen seudulla kohtalaisesti julkisuutta.
Ruotsissa on tuhat järjestäytynyttä maanrakennuskoneiden harrastajaa, Suomessa 90. Harrastajamäärien suhteesta voisi arvella, että harrastus on Suomessa vasta alkamassa ja saavuttamassa laajempia harrastajapiirejä. Nykyiset harrastajat valtaosaltaan ovat varttuneita tai jo aktiivisen työuransa lopettaneita alan urakoitsijoita. Suomen ensimmäinen alan lehtikin "Vanhat koneet" on ilmestynyt vasta tämän vuoden alusta. Veteraanikoneista aikaisemmin on säännöllisesti kirjoittanut vain Koneviesti.
Tiekonepäivän sää oli tyypillisen syksyinen, satoi ja paistoi. Sade ei sinänsä paksuun rautaan pure ja kuskit ovat tottuneet huonompaankin keliin. Katsojienkaan tarvinnut kitua, koska suurin osa näytöksien ajasta oli kaunista. Kävijämäärä olisi saattanut olla suurempikin, jos aamun sää ei olisi ollut niin sateinen. Tapahtuman kuuluttajana oli Timo "Tinke" Katajamäki, joka entisenä tiemestarina hallitsee alan.
Tapahtuma oli kokonaisuudessaan järjestetty kompaktisti Mobilian Kirjastorakennuksen läheisyyteen. Veteraanikonenäytöksen työruokala "Konekahvila" tarjosi kahvia ja pyttipannua sekä luonnollisesti sadesuojan. Konekahvilasta oli melkein näköyhteys työmaalle. Kahvilassa nonstoppina pyörinyt vanhojen TVH:n dokumenttifilmien kooste kiinnosti kävijöitä.
Molemmat Mobilian kokoelmatilojen "Retki museon uumeniin"-esittelykierrokset olivat loppuunmyydyt. Mobiliassa tallennettuun kansalliseen tiekonekokoelmaan kuuluu noin 70 tiekonetta. Tiekonehistorialliselle oli erityisen tärkeää, että sen kokoelmaan uusimpana saatu lahjoitus, Wille 845 osallistui täysin toimintakuntoisena näytökseen.
Seuraavan kerran yhdistykset esiintyvät yhdessä veteraanityökoneiden näytöksessä Museoajoneuvopäivänä, lauantaina 11. kesäkuuta 2011 Mobilian Tiemestaritukikohdassa. Järjestäjäyhdistykset päättivät kehittää yhteistyötään ja pyrkiä laajentamaan tapahtumaa, jolloin sille on myös etsittävä tilavampi työmaa-alue.
Kuvat:
"Volvo Viking"
Yleisö seurasi ja kuvasi työnäytöstä innokkaasti. Caterpillar 955H Traxcavator lastaa Volvo L 485 Vikingiä. Molemmat koneet ovat vuosimallia 1965.
Wille
Tiekonehistorillinen Seura sai lahjoituksena Destialta Wille 845-monitoimikuormaajan tallennettavaksi kansalliseen tiekonekokoelmaan. Wille on ollut Kangasalan tiemestaritukikohdan käytössä ja viimeiset vuoden Mobilian pihakoneena. Willen tallennuskunnostus alkaa heti Tiekonepäivän jälkeen.
Tienalle
Kansallisen tiekonekokoelman suurin omistaja on Liikennevirasto. Kokoelman esineitä pidetään toimintakuntoisina ja niitä pyritään koekäytämään säännöllisesti. Tiekonepäivässä vuosimallin 1966 Tienalle (Vammas-Nuffield)-tiehöylä osallistui veteraanitiekoneiden näytökseen.
Jyry-Sisu
Veteraanikuorma-autoseuran jäsenten ajoneuvoista osallsitui näytöseen osa ajotehtävissä ja osa poseeraamalla. Tässä hienosti entisöity Jyry-Sisu R-141BPT/4650 vm. 1977.
Sisu
Tämä auto on aito "TVH:n Sisu". Malliltaan se on K-33LO, vuosimallia 1957. Auto on löytynyt pitkän yksityisomistuskauden jälkeen ladosta melko hyväkuntoisena. Se on entisöity alkuperäistä vastaavan kuntoon. Mobiliasta se jatkoi matkaansa elokuvan kuvauksiin.
Allis-Chalmers
Vuonna 1959 pyöräkuormaaja oli lähes täysin outo kapistus Suomessa. Allis-Chalmers 20 TL D on pyöräkuormaajien klassikko. Seppo Lumiaho on pyörittänyt 1960-luvun puolivälistä alkaen kyseistä konetta, joten homma sujuu.
Caterpillar D4
Pentti Ajanko on Suomen Mr. Caterpillar. Hänen uusin hankintansa Caterpillar 4D 7U vm. 1953 oli Tiekonepäivien vanhin kone ja samalla yleisön suosikki. Pentti Ajanko on ajanut Pillareita koko ikänsä ja on viime vuosina kunnostanut ja keräillyt niitä. Kun kuski osaa työnsä, pienenkin näköisellä koneella syntyy jälkeä.
30.08.2010
Super Wille kansalliseen tiekonekokoelmaan
Destia Kalusto Oy lahjoitti 25.8.2010 Tiekonehistoriallinen Seura ry:n kokoelmaan vuosimallin 1992 Super Wille 845:n. Lahjoituksena saatu yksilö on palvellut Tiehallinnon Hämeen tiepiirissä. Jo työkautensa alkupuolella se siirrettiin Kangasalan tiemestaritukikohtaan ja sittemmin tukikohdan suolanlastaus koneeksi, Suola-Willeksi. Viisi viimeistä tuotantovuottaan se palveli valtakunnallisen tieliikenteen erikoismuseon, Mobilian, pihan hoitokoneena. Kone ensiesiintyy museoesineenä Tiekonepäivässä Mobilian pihalla lauantaina, 18. syyskuuta 2010.
Tieliikenteen historian näkökulmasta lahjoituksena saatu kone on arvokas, koska Super Willet kuuluvat tyypillisiin suomalaisiin tiekoneisiin. Se edustaa suomalaista tuotekehittelyä ja tuotantoa ja on lisäksi ollut erittäin onnistunut työkone. Vuosimallin 1992 koneena se on ensimmäisiä Super Willejä, jotka tulivat tuotantoon vuotta aikaisemmin. Se kuuluu Tiehallinnon suureen hankintaerään. Niitä hankittiin yli sata kappaletta, mikä oli silloin lähes puolet Vilakone Oy:n vuosituotannosta. Kuten muistakin arvokkaista museoesineistä Willestä tiedetään ja tunnetaan koko sen käyttöhistoria. Wille on palvellut ovessaan sekä tiehallinnon, tieliikelaitoksen että Destian tunnukset, joista on jäänyt maalaukseen merkit. Se on säilynyt normaalin kunnossapidon ja korjausten avulla käyttökuntoisena koko ajan. Työskentely suolanlastauskoneena on luonnollisesti syövyttänyt osittain maalia ja metallia, mutta kone saadaan konservoivin toimin sekä käyttö-, näyttely- että tallennuskuntoiseksi. Kone on Mobilian tallennusverstaalla kunnostettavana. Missään tapauksessa sitä ei entisöidä. Kone säilytetään toimintakuntoisena ja sitä tullaan esittelemään veteraanitietyökoneiden tapahtumissa ja näyttelyissä.
Tiekonehistoriallinen Seura ry (www.tiekonehistoriallinenseura.fi) kerää suomalaisen tienpidon keskeisintä kalustoa museokokoelmaksi. Seura on alan urakoitsijoiden ja konekauppiaiden perustama yhdistys, joka jatkaa ja täydentää entisen Tiehallinnon keräämää Tiemuseo-kokoelmaa. Kokoelma on tallennettu Mobiliaan. Seuran kokoelmapolitiikan mukaisesti kokoelmaan pyritään saamaan tyypillisimmät Suomessa käytetyt tiekoneet suoraan käytöstä. Seura on laatinut luettelon koneista ja laitteista, joita se haluaa kokoelmaansa.
Suomalainen Vilakone Oy alkoi kehittää 1970-luvun lopulla uudenlaista, runko-ohjattua monitoimikonetta, nykyajan kielellä lähinnä kiinteistötraktoria. Ideana oli ja on edelleen, että yksi perusyksikkö voidaan varustaa eri työlaitteilla ympärivuotiseen käyttöön. Super Willet lähinnä toimivat pyöräkuormaajina, joissa on myös harjavarustus. Pääosa mallistosta on hieman keveämpiä koneita, joita kunnat, kiinteistönhoitourakoitsijat ja seurakunnat ostavat. Koneista jatkuvasti noin puolet menevät vientiin, viimeksi on tiedotettu suurkaupasta Pietariin.
KUVA: Destia Kalusto Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Litendahl ja Tiekonehistoriallinen Seura ry:n sihteeri Martti Piltz allekirjoittavat lahjakirjan, jolla vuosimallin 1992 Super Wille 845 siirtyy Tiekonehistoriallisen Seuran omistukseen ja osaksi valtakunnallista tiekonekokoelmaa, joka on tallennettuna Mobilian tiloihin.
KAUHOJA JA SOPPAA - TIEKONEPÄIVÄ MOBILIASSA 18. syyskuuta 2010
Tiekonepäivä järjestetään Mobilian pihalla. Alue on entinen tiemestaritukikohta, joka on nykyisin yksi Mobilian museokohteista. Alueella on myös tietyömaan parakkikylä.
Tapahtuma järjestetään aidon vanhan tietyömaan henkeen. Tavoitteena on saada, kuten museoajoneuvopäivässä harjoiteltiin, eri ikäkausien kalustoa samaan näytökseen. Työnäytökset ovat selostettuja noin varttitunnin pätkiä, joiden aikana kuormataan ja kuljetetaan maa-ainesta ja rakennetaan lyhyttä tienpätkää. Lisäksi kalusto on luonnollisesti näytteillä oman näytösaikansa ulkopuolella. Ruokailu hoidetaan soppatykistä ja kahvio on työmaan reunassa.
Kansallisesta tiekonekokoelmasta valitaan ulkoilutettavaksi muutamia peruskoneita. Tärkeää on kuitenkin saada tierakennusnäytökseen yksityisten urakoitsijoiden ja harrastajien työkoneita. Ainakin Allis-Chalmers TL 20 D on ilmoittautunut ja mahdollisesti Riuku-Vammas. Pihalla on laaja asfalttikenttä kuljetuslaveteille tai vastaaville, mutta lastaussillat ovat puutteellisia. Näytöstyöskentelyalue on pieni hiekkakuoppa ja täyttömaa-alue. Työkoneille on näytöksen jälkeen järjestetty puhdistusmahdollisuus.
Päivän muussa ohjelmassa Mobilia esittelee valtakunnallisen tiekonekokoelman ja vanhoja työkoneiden esittely- ja opetusfilmejä pyöritetään.
Jos haluat lisätietoja tai tuoda työkoneesi tapahtumaan, ole hyvä ja ota yhteyttä TKHS:n sihteeriin Martti Piltziin, 044 090 4466 ja/tai Suomen Maanrakennuskonehistoriallisen Seuran Jussi Laukkaseen, 040 767 4744.
TKHS MUSEOAJONEUVOPÄIVÄSSÄ 12.6.2010
Toimintasuunnitelmansa mukaisesti Tiekonehistoriallinen Seura järjesti veteraanityökoneilla tietyönäytöksen Mobiliassa Kansallisena museoajoneuvopäivänä. Näytökseen osallistui kolme kuorma-autoa: Gaz 51 ja Volvo Viking 1950-luvulta ja Scania 111 1970-luvulta. Niitä lastaamassa olivat Pikku-Jussi, James 600-kaivurit sekä Caterpillar 955-telakuormaaja sekä Allis-Chalmers TL 20 D-pyöräkuormaaja.
Näistä Lumiahon Murskauksen Allis vm. 1959 on Suomen ensimmäinen museokatsastettu työkone. Tapahtuman järjestelyt ja suosio ylittivät odotukset. Lisäksi paikalla olivat Lokomo 9 ja Tienalle-tiehöylät, mutta tien pohjatyöt eivät valmistuneet höylättävään kuntoon.
Seuraavan kerran veteraanityökoneet voi nähdä Mobiliassa lauantaina 18. syyskuuta Tiekonepäivässä.
Kuvat:
1. Hiekkakuopassa työskentelevät Lumiahon Murskauksen Allis-Chalmers TL 20 D, taustalla Ilkka Ala-Maakalan Caterpillar 955 ja Eero Ala-Maakalan Scania 111-soralava.
2. Ala-Maakaloiden kalustosta Caterpillar lastaa Scaniaa.
3.Gaz 51 oli 1950-luvun Suomen yleiskuorma-auto lähes kaikissa ajotehtävissä. Neuvostoliittolaista auton runkoa pidennettiin Suomessa noin 70 senttimetriä. Tämä auto on entisöity äskettäin ja erinomaisen hyvässä kunnossa rappukippeineen ja lavaketjuineen, aivan kuin puoli vuosisataa sitten. verrattuna suunnilleen samanikäiseen Volvo Vikingiin, puhumattakaan 1970-luvun Scania 111:sta, Gaz on liikuttavan näköinen "naulalaatikko".
4. Infran ja Rakennusliiton Pikku-Jussi kaivoi pieniä kuoppia, mutta lastaustyöhön siitä ei tällä kertaa ollut. Gazin lastasi Valmet 864 ja James 600-kaivuri. Kone on Tiehallinnon "Maailmanpankin" lainoituksella hankittua konekalustoa.
5. Volvo Viking ei ehkä ollut aivan niin legendaarinen auto kuin ulkonäkönsä kaltainen Volvo Titan, mutta autoilijoiden haluama ja ostama perusjuhta Suomen tietyömailla. Mesirannan Viking on hienosti entisöity ja usein VetKun tapahtumissa nähty auto.
6. Maailmanpankin lainan hankinnat muuttivat TVH:n traktorikannan Fordista Valmetiin. Valmet ja James 600 sekä Scania 111 olivat 1970-luvulla tietyömailla tuttuja koneita.
TIEKONEHISTORIALLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS
Tiekonehistoriallisen Seuran vuosikokous pidettiin 18. toukokuuta 2010 Rotator Oy:n tiloissa Vantaalla. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Uolevi Oristo, Koneviesti Viestilehdet Oy.
Yhdistyksen hallitukseen valittiin :
Kalevi Katko, Destia Oy puheenjohtajaksi ja jäseniksi erovuoroisten tilalle Matti Janhunen, Kuljetusliike Matti Janhunen Oy sekä Juha Mäkiaho, Lemminkäinen Oyj. Hallituksessa jatkavat: Matti Höyssä, Liikennevirasto Pirkanmaan ELY-keskus, Juhani Laukkanen, Suomen Maanrakennuskonehistoriallinen Seura ry, Osmo Mettänen, Infra ry, Thomas Åhman, Rotator Oy sekä varajäseninä Martti Piltz, Mobilia, Jaakko Rahja, Suomen Tieyhdistys ry ja Ilkka Litendahl, Destia Oy.
Yhdistys päätti käynnistää kaksiosaisen tiekonehistoriajulkaisun tuottamisen. Tavoitteeksi asetettiin historiatieteelliset kriteerit täyttävä tutkimus. Ensimmäisessä osassa käsitellään ruumiillisen työn aikajaksoa ja toisessa konetyön aikaa. Käännepisteeksi arvioitiin ns. Maailman pankin lainat 1960-luvulla. Julkaisun näkökulmana on tienrakennuksen ilmiön eri aikakausina ja niissä käytetyt työkalut.
Tietyökonekokoelmaa yhdistys kartuttaa kokoelmapolitiikkansa mukaisesti laaditun hankintalistan mukaisesti. Tavoitteena on saada suoraan käytöstä aidosti alkuperäisiä, kullekin aikakaudelle tyypillisiä ja yleisimpiä koneita. Niitä pyritään etsimään ensisijaisesti jäsenkunnan ja järjestäytyneiden harrastajien joukosta. Tallentamisen perusedellytys on, että koneesta on tietoja sen käyttöajalta.
Yhdistys esittelee toimintaansa työnäytöksissä Mobiliassa lauantaina 12. kesäkuuta Museoajoneuvopäivänä ja 18. syyskuuta yhdessä Suomen Maanrakennuskonehistoriallisen Seuran kanssa.
KUVATEKSTI: Seuran kokoelmaan on luvassa vuosimallin 1992 Wille, joka viimeiset vuodet on toiminut Mobilian pihakoneena. Alun perin Tielaitoksen Hämeen piiri hankki sen Terälahden tiemestaritukikohtaan.
TIEKONEHISTORIALLINEN SEURA LAHDEN CLASSIC MOTOR SHOWSSA
Tiekonehistoriallisen Seura esiintyi Mobilian osastolla Lahden Classic Motor Showssa 8.-9.5. 2010. Seura oli lainannut osastolleen kansallisesti tiekonekokoelmasta Liikenneviraston omistaman Potratz-dumpperin.
Tie- ja vesirakennushallitus eli TVH oli valtion yleisrakentajavirasto, joka rakensi myös vesitiet, lentokentät sekä varhaisina aikoina myös rautatiet. Suomessa rakennettiin 1960-luvulla useita kanavia, joista Saimaan kanavan uudistaminen oli ylivoimaisesti suurin hanke. Kanavatyömailla tehtiin Suomen oloissa poikkeuksellisen suuria betonivalutöitä. Töiden rationalisoimiseksi hankittiin suuria betonisekoittimia ja betoninkuljetusvaunuja, joita kutsuttiin myös keikkavaunuiksi. Niitä hankittiin noin kymmenen vuodessa muutaman vuoden ajan.
Vuonna 1964 hankittiin 11 betoninkuljetusvaunua. Suurin osa oli englantilaisia Benford- ja Thwaites-merkkisiä koneita, joita oli hankittu jo aikaisemmin esimerkiksi Lempäälän kanavan työmaalle. Betoninkuljetusvaunuista oli neljä länsisaksalaisia Potratz-vaunuja. Esillä olleessa Potratz 1000D-dumpperissa on 1000 litran kuuppa, joka riitti sen aikaisen suuren betonimyllyn annokselle. Koneessa on nelipyöräveto ja kuusivaihteinen vaihteisto, jossa on suunnanvaihdin. Moottorina on yksisylinterinen Hatz-diesel.
Potrazt-keikkavaunu herätti suurta kiinnostusta. Yleisön joukosta esittäytyi henkilö, joka kertoi työskennelleensä vastaavalla laitteella. Potrazista todettiin, että huolimatta saksalaisesta alkuperästään, sen ohjaava akseli on Willys-jeepin etuakseli ja ohjaussimpukka on myös samasta autosta.
Kangasalla 16.4.2010
SUOMALAISTA TIENRAKENNUKSEN PERINNETTÄ TALTEEN
Tiekonehistoriallinen Seura vastaanotti lahjoituksena 15.4.2010 Gradall G 600-tieluiskakoneen. Kone on vuosimallia 1966 ja se on ollut tuotannollisessa käytössä vielä kesällä 2007. Koneen lahjoitti Hyvinkään Tieluiska Oy, joka on Gradall-koneiden maahantuoja ja myös urakoi niillä.
Tietöihin tieluiskakoneet tulivat 1960-luvulla. Ensimmäinen oli hankittu Valtion rautateille jo 1950-luvun puolella. Tieluiskakoneilla, nimensä mukaisesti, muotoillaan teiden luiskia, ojien penkkoja ja leikkauksien rinteitä tai vastaavia kohteita.
Gradall-tieluiskakoneiden historiallinen tehtävä on ollut korvat tienrakennuksen pisimpään säilynyt käsityövaihe konetyöllä. Konetyön nopeus on moninkertainen ihmistyöhön verrattuna ja mikä ehkä vielä oleellisempaa, työn jälki on kiistattomasti huomattavasti parempi. Tieluiskakoneita on lukumääräisesti niin vähän, että niitä voisi pitää harvinaisuuksina ja siten toissijaisena museokokoelmakohteena. Tieluiskakoneen suuri arvo on ollut, ettei se vain ole tehostanut tienrakentamista ja siten alentanut kustannuksia, vaan kiistattomasti parantanut myös työn jälkeä. Gradall G 600 on erään tienrakennuksen kehitysvaiheen tunnusmerkki.
Tiekonehistoriallinen Seura tallentaa Gradallin Mobiliaan osaksi kansallista tiekonekokoelmaa. Museokokoelman konetta ei entisöidä. Ulkonäkö säilytetään nykyisellään eli siinä kunnossa kuin kone viimeiset euronsa on työmaalla ansainnut, mutta sen säilyminen turvataan konservoivilla menetelmillä. Koneen toimintakyky palautetaan niiltä osin, kun se epäkunnossa. Tallennuskunnostus alkaa kesälomien jälkeen. Konetta tullaan esittelemään Tiekonehistoriallisen Seuran tapahtumissa.
Hyvinkään Tieluiska Oy:n edustaja Riku Yliniemi ja Tiekonehistoriallisen Seuran puheenjohtaja Kalevi Katko allekirjoittavat
lahjakirjan Mobiliassa 15.4.2010.
Hyvinkään Tieluiska Oy:n edustaja Riku Yliniemi luovuttaa vuosimallin 1966 Gradal G 600-tieluiskakoneen Tiekonehistoriallisen
Seuralle tallennettavaksi kansalliseen tiekonekokoelmaan Mobiliaan. Seuraa edustavat puheenjohtaja Kalevi Katko ja
hallituksen jäsen Osmo Mettänen.
Lisätiedot:
Martti Piltz
Sihteeri
Tiekonehistoraillinen Seura ry
044 090 6646
5.11.2009
TKHS Maxpossa [lue lisää]
Arkistojen kätköistä. Martti Piltz, Infrarakentaja 4/2009
SUOMEN ENSIMMÄINEN KAIVINKONE [lue lisää]
TKHS Museoajoneuvopäivässä 13.6.2009 Mobiliassa
Mobiliaan tallennettu Infra ry:n ja Rakennusliiton omistama ja kunnostama Pikku-Jussi on perävaunurakenteinen vaijerikaivuri. Tyypillisesti se on yrittäjäkone. TVH:n töissä se on ollut erittäin yleinen, mutta TVH osti vain pari kokeilukonetta. Moni nykyisinkin toimiva maansiirtoyritys on aloittanut toimintansa Pikku-Jussilla.
Pikku-Jussi on ruotsalaisen Åkermans Gjuteri och Mekaniska Verkstad Ab:n vuonna 1947 esitellyn 200D-kaivurin lisenssituote. Rolac Oy valmistutti Åkermanin kaivureita Aug. Eklöf Oy:n Porvoon konepajalla. Pikku-Jussin valmistusaika oli pitkä, vuodet 1950-1962. Niitä valmistui noin 400 kappaletta, joista tämän koneen valmistusvuosi on 1954 ja valmistusnumero (2)133. Pikku-Jussi oli 1950-luvun yleisin kaivinkone Suomessa, missä se ensisijaisesti kilpaili lapion kanssa. Rolac myi myös Fordson-traktoreita, joten Pikku-Jussin voimalaitteena Fordson Major E 1, vm. 1956 on tyypillinen.
TKHS:n hallituksen jäsen Juhani Laukkanen täyttää GAZ 51 vm. 1956 lavaa. GAZ 51 autoja oli rekisterissä vuonna 1956 yli 12 000 kappaletta, millä määrällä se oli Suomen yleisin kuorma-auto.
VUOSIKOKOUS 19.5.2009
TKHS:n vuosikokous pidettiin Tieyhdistyksen tiloissa 19. toukokuuta 2009. Erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle valittiin Osmo Mettänen, Matti Höyssä, Thomas Åhman ja Juhani Laukkanen. Hallituksessa jatkavat Kalevi Katko puheenjohtajana sekä Matti Janhunen ja Juha Mäkiaho. Erovuoroisten varajäsenten tilalle valittiin Martti Piltz, Jaakko Rahja ja Ilkka Litendahl. Valittujen jäsenten toimikausi on 2010-2011.
Vuoden 2009 toimintasuunnitelmassa keskeistä on yhdistyksen kokoelmien muodostaminen. Sen perustaksi ja ohjaavaksi asiakirjaksi esiteltiin seuran kokoelmapolitiikka.
MIKKELINPÄIVÄ
Vanhan talonpoikaisen tienpidon aikaan Vapun ja Mikkelin päivät eli 1. toukokuuta ja 1. lokakuuta olivat ajankohdat, jolloin nimismies tarkasti teiden kunnon. Mikkelin päivän perinteen kunnioittamiseksi Tiekonehistoriallinen Seura järjestää Mobiliassa tiekonepäivän.
Tapahtuman ajankohta on lauantaina 1. lokakuuta 2011 klo 10-14, siis päivää ennen virallisen kalenterin Mikkelinpäivää.
Mobilian hiekkakuoppaan on järjestetty 1960-1970-lukuisten veteraanikoneiden tietyömaa. Tapahtuma järjestetään yhdessä Veteraanikuorma-autoseuran ja Suomen Maarakennuskonehistoriallisen Seuran kanssa.
Veteraanikuorma-autoseuran Loska-ajon lähtö on Mikkelinpäivän ohjelmassa klo 12.30. Loska-ajon osanottajat kokoontuvat Mobilian pihaan jo klo 8 alkaen. Ajoon osallistuu noin 70 veteraanikuorma-autoa. Tapahtumassa julkistetaan uunituore kirja mäntsäläläisen Eero Mikkolan autoilun vaiheista.
Veteraanitiekoneiden tietyönäytöksen tähti on Fiskars 500-vaijerikaivinkone. Kone on täysin alkuperäisessä ja toimivassa kunnossa. Se on siirretty vuosikymmenien pituisen suolla seisomisjakson jälkeen Mobiliaan toukokuussa 2011. Kone on Åkerman-sukuinen mekaaninen kaivinkone, jota Aug. Eklöfin konepaja Porvoossa valmisti Jussi-nimellä. Fiskars jatkoi valmistusta Porvoossa Eklöfin konkurssin jälkeen. Kone on vuosimallia 1964. Näytökseen osallistuvat lisäksi Caterpillar Traxcavator-telakuormaaja, "Maailmanpankin Sisu", Scania 111-maansiirtoauto ja Caterpillar D4. Mikäli joku haluaa osallistua tapahtumaan omalla koneella, näytökseen mahtuu muitakin koneita, erityisesti aikakauteen sopiva pyöräkuormaaja olisi erittäin toivottu.
Ota yhteyttä: Martti Piltz 044 090 6646 tai martti.piltz[at]mobilia.fi
Järjestävät:
Tiekonehistoriallinen Seura
Suomen Maanrakennuskonehistoriallinen Seura
Veteraanikuorma-auto Seura
Mobilia
ALUEELLE VAPAA PÄÄSY!
TIEKONEKUVAT TALTEEN!
Tiekonehistoriallinen Seura ry tallentaa tiekonealan esineitä, kuvia ja asiakirjoja. Yhteistyösopimuksen mukaan TKHS:n kokoelmat ovat alan valtakunnallisen erikoismuseon MOBILIAn hoidossa.
Mobilian digitaalisessa kuva-arkistossa on noin 20 000 tiealan valokuvaa kaikkien halukkaiden katseltavana ja käytettävänä. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee digitaalista kuvantallennusta. Kuluvan vuoden aikana kuvia tulee noin 1 000 kuukaudessa lisää. Näyttää mahdolliselta, että OPKM:n tuki jatkuu ensi vuonna. Silti kokoelmasta puuttuu kuvia, joissa koneet ovat aidossa tienrakennustyössä.
ONKO SINULLA TIEKONEISIIN LIITTYVIÄ KUVIA? Ainut vaatimus on, että kuvan tekijäoikeudet tiedetään ja kuvaan saadaan perustiedot.
Tallennettavista kuvista olisi hyvä tietää:
- Nimi (mikä kone kyseessä, omistaja tai työntekijä)
- Aihe (työ, työvaihe, työlaitteet, teknisiä lisätietoja ja vastaavia asioita)
- Kuvauspaikka
- Kuvausaika
- Kuvaaja
- Tekijänoikeudet
Aina ei kaikkia tietoja voi saada, mutta nämä ovat hyviä perusasioita. Valokuvalla, jossa ei ole mitään tietoja, ei ole mitään arvoa. Kuvatietoja voi yrittää täydentää tallennusprojektin yhteydessä. Kuvien nimeämisestä, omistusoikeudesta, käyttöoikeudesta, säilyttämisestä yms. voidaan sopia erikseen kuvan haltijan kanssa.
Ota yhteyttä:
Martti Piltz
TKHS:n sihteeri
044 090 6646 ja martti.piltz[at]mobilia.fi
TKHS Maxpo2011:
Kuva: Näyttelyauto ja Vetkun kuorma-autot
Kuvat: Väkeä on mustanaan, kun Lokomo 22e laahakauhakone työskenteli.
Kuva: Ajoittain koneitakin oli näytösalueella aika sakeassa.
Kuva: Bröyt X2b -kaivuriin ei löytynyt kuljettajaa, mutta eipä tarvinnut konetta pestäkään näytöksen jälkeen.
Kuvat: Cat 955 H Traxcavator lastaa Euclidia kuin entisinä aikoina.
Kuvat: Caterpillar D4
Kuvat: Riuku-Vammas Fordsonin päälle rakennettuna on suomalaisia peruskoneita, sitä paitsi myös ensimmäisiä hydraulitraktorikaivureita Pohjoismaissa.
Kuvat: Fiskars 550 ei muuttanut taivasta harmaaksi, vaikka kuvista voisi niin päätellä.
Kuvat: Euclid R-15 maansiirtoauto
Kuvat: Lokomo 3, "Hyppy-Heikki", moottori Wikström diesel vm. 1951
TIEKONEHISTORIALLINEN SEURA MUSEOAJONEUVOPÄIVÄSSÄ
Perinteisesti Museoajoneuvopäivänä, kesäkuun toisena lauantaina, Tiekonehistoriallinen Seura järjesti Mobiliassa tietyönäytöksen. Näytös 11. kesäkuuta 2011 oli rakennettu yhden koneen varaan, osittain yleisön turvallisuusjärjestelyistä johtuen.
Seura löysi pari vuotta sitten "metsälöytönä" Fiskars 500- vaijerikaivinkoneen, mutta ei päättänyt hankkia sitä kokoelmiinsa, koska Liikenneviraston kokoelmassa on sitä vastaava, täysin toimintakuntoinen Teräsmies 5-8-kone. Seuran lähipiiriin kuuluva Ilkka Ala-Maakala osti koneen tai toi sen näytökseen suoraan löytöpaikalta, toki hieman maastossa korjailtuna. Kone piti ajaa omin voimin löytöpaikalta pari sataa metriä lähimpään mahdolliseen paikkaan, johon kuljetuslavetti pystyttiin ajamaan. Pienen alkuvirittelyn jälkeen kone alkoi laulaa Mobilian pihalla ja kaiveli kuoppia pihanurmikkoon.
Konenäytökset keräsivät pihan yleisöstä suurimman ja innostuneimman yleisön. Yleisöä oli kaikkiaan pari tuhatta henkilöä. Fiskars 500 pääsi myös YuoTubeen.
TIEKONEHISTORIALLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS
Seuran vuosikokous pidettiin 18. toukokuuta 2011 Destian tiloissa Heidehofintiellä Vantaalla. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jyrki Karkinen, Koneviesti/Viestilehdet Oy
Kokouksessa valittiin erovuoroiset hallituksen jäsenet uudestaan. Puheenjohtajaksi valittiin Kalevi Katko edelleen. Seuran talous eteni talousarvion mukaisesti ja on edelleen vahva. Seuran kokoelman kalustosta todettiin, että Wille 845 vm 1992 on konservoitu siihen kuntoon, kun se työnsä päättäessään vuonna 2008 oli. Willen kaikki muut toiminnot kunnostettiin normaalin huolto- korjauskäytännön mukaisesti, paitsi ohjaamon ilmastointilaite. Kustannussyistä vain sen ulkokuori kunnostettiin. Konetta tullaan esittelemään yleisölle työnäytöksissä. Seuraavaksi kunnostetaan seuran Gradall-tieluiskakone.
Seuran merkittävin tiekonehistoriallinen hanke, Suomen tiekonehistorian kirjoittaminen, päätettiin aloittaa, kun rahoitus saadaan selväksi.
Kuva: Gradall G 600 vm. 1966 on Suomen ensimmäisiä tieluiskakoneita. Kuluvan ja seuraavan vuoden aikana se konservoidaan tallennuskuntoon. Kunnostuksen yhteydessä selvitetään, voidaanko koneen puomin hydrauliikka saattaa toimintakuntoon. Kone on tuotu Mobilian säilytykseen vain lyhyen seisontajakson jälkeen, joten sen ulkonäkö säilytetään museointihetken asussa.
Kuva: Wille 845 vm. 1992 on täysin kunnossa ohjaamon sisäilman jäähdytintä lukuun ottamatta. Kone otettiin seuran kokoelmaan noin vuoden ulkosäilytyksen jälkeen, joten maalipintaa on korjailtu sen verran, mitä sen arvioitiin vaurioituneen seisonnassa. Koneen vanteet ja hytin raput kunnostettiin käyttöturvallisuussyistä.
22.9.2010
Osmo Mettänen Tiekonehistoriallisen Seuran varapuheenjohtajaksi
Tiekonehistoriallinen Seura ry valitsi hallituksen kokouksessaan 7.9.2010 varapuheenjohtajaksi Osmo Mettäsen. Samassa kokouksessa yhdistys päätti jatkaa valmistelutöitä julkaisuhakkeeseensa Suomen tiekonehistoriaksi. Yhdistys pitää tutkimushankettaan uraauurtavana alallaan. Tavoitteena on käynnistää tutkimustyö ensi vuoden alussa. Yhdistys on varautunut panostamaan hankkeeseen merkittävän omarahoituksen, mutta hanke tarvitsee luonnollisesti myös yhdistyksen ulkopuolista rahoitusta. Julkaisutoimikunnan puheenjohtajana on rakennusneuvos Osmo Mettänen. Hän on laajasti perehtynyt ihfrarakentamisen historiaan ja työskentelee alan historiahankkeen parissa.
TKHS:n Wille esiintyi julkisesti
TKHS sai elokuussa lahjoituksena Wille 845-monitoimikoneen Destialta liitettäväksi kansalliseen työkonekokoelmaan. Kone esiintyi ensimmäistä kertaa uudessa TKHS:n järjestämässä Tiekonepäivässä Mobiliassa. Tiekonepäivä on yhteistyöprojekti Tiekonehistoriallisen Seuran, Suomen Maanrakennuskonehistoriallisen Seuran, Veteraanikuorma-autoseuran ja Mobilian kanssa. Veteraanikoneiden työnäytöksen tavoitteena on esitellä vanhoja tietöissä käytettyjä koneita ja niiden työmenetelmiä. Samalla uskotaan ja toivotaan, että nyt jo eläköityneiden ammattimiesten taito ainakin osittain välittyisi ja siirtyisi uudempien sukupolvien käyttöön. Tapahtuma keräsi odotettua suuremman katsojajoukon ja sai ainakin Tampereen seudulla kohtalaisesti julkisuutta.
Ruotsissa on tuhat järjestäytynyttä maanrakennuskoneiden harrastajaa, Suomessa 90. Harrastajamäärien suhteesta voisi arvella, että harrastus on Suomessa vasta alkamassa ja saavuttamassa laajempia harrastajapiirejä. Nykyiset harrastajat valtaosaltaan ovat varttuneita tai jo aktiivisen työuransa lopettaneita alan urakoitsijoita. Suomen ensimmäinen alan lehtikin "Vanhat koneet" on ilmestynyt vasta tämän vuoden alusta. Veteraanikoneista aikaisemmin on säännöllisesti kirjoittanut vain Koneviesti.
Tiekonepäivän sää oli tyypillisen syksyinen, satoi ja paistoi. Sade ei sinänsä paksuun rautaan pure ja kuskit ovat tottuneet huonompaankin keliin. Katsojienkaan tarvinnut kitua, koska suurin osa näytöksien ajasta oli kaunista. Kävijämäärä olisi saattanut olla suurempikin, jos aamun sää ei olisi ollut niin sateinen. Tapahtuman kuuluttajana oli Timo "Tinke" Katajamäki, joka entisenä tiemestarina hallitsee alan.
Tapahtuma oli kokonaisuudessaan järjestetty kompaktisti Mobilian Kirjastorakennuksen läheisyyteen. Veteraanikonenäytöksen työruokala "Konekahvila" tarjosi kahvia ja pyttipannua sekä luonnollisesti sadesuojan. Konekahvilasta oli melkein näköyhteys työmaalle. Kahvilassa nonstoppina pyörinyt vanhojen TVH:n dokumenttifilmien kooste kiinnosti kävijöitä.
Molemmat Mobilian kokoelmatilojen "Retki museon uumeniin"-esittelykierrokset olivat loppuunmyydyt. Mobiliassa tallennettuun kansalliseen tiekonekokoelmaan kuuluu noin 70 tiekonetta. Tiekonehistorialliselle oli erityisen tärkeää, että sen kokoelmaan uusimpana saatu lahjoitus, Wille 845 osallistui täysin toimintakuntoisena näytökseen.
Seuraavan kerran yhdistykset esiintyvät yhdessä veteraanityökoneiden näytöksessä Museoajoneuvopäivänä, lauantaina 11. kesäkuuta 2011 Mobilian Tiemestaritukikohdassa. Järjestäjäyhdistykset päättivät kehittää yhteistyötään ja pyrkiä laajentamaan tapahtumaa, jolloin sille on myös etsittävä tilavampi työmaa-alue.
Kuvat:
"Volvo Viking"
Yleisö seurasi ja kuvasi työnäytöstä innokkaasti. Caterpillar 955H Traxcavator lastaa Volvo L 485 Vikingiä. Molemmat koneet ovat vuosimallia 1965.
Wille
Tiekonehistorillinen Seura sai lahjoituksena Destialta Wille 845-monitoimikuormaajan tallennettavaksi kansalliseen tiekonekokoelmaan. Wille on ollut Kangasalan tiemestaritukikohdan käytössä ja viimeiset vuoden Mobilian pihakoneena. Willen tallennuskunnostus alkaa heti Tiekonepäivän jälkeen.
Tienalle
Kansallisen tiekonekokoelman suurin omistaja on Liikennevirasto. Kokoelman esineitä pidetään toimintakuntoisina ja niitä pyritään koekäytämään säännöllisesti. Tiekonepäivässä vuosimallin 1966 Tienalle (Vammas-Nuffield)-tiehöylä osallistui veteraanitiekoneiden näytökseen.
Jyry-Sisu
Veteraanikuorma-autoseuran jäsenten ajoneuvoista osallsitui näytöseen osa ajotehtävissä ja osa poseeraamalla. Tässä hienosti entisöity Jyry-Sisu R-141BPT/4650 vm. 1977.
Sisu
Tämä auto on aito "TVH:n Sisu". Malliltaan se on K-33LO, vuosimallia 1957. Auto on löytynyt pitkän yksityisomistuskauden jälkeen ladosta melko hyväkuntoisena. Se on entisöity alkuperäistä vastaavan kuntoon. Mobiliasta se jatkoi matkaansa elokuvan kuvauksiin.
Allis-Chalmers
Vuonna 1959 pyöräkuormaaja oli lähes täysin outo kapistus Suomessa. Allis-Chalmers 20 TL D on pyöräkuormaajien klassikko. Seppo Lumiaho on pyörittänyt 1960-luvun puolivälistä alkaen kyseistä konetta, joten homma sujuu.
Caterpillar D4
Pentti Ajanko on Suomen Mr. Caterpillar. Hänen uusin hankintansa Caterpillar 4D 7U vm. 1953 oli Tiekonepäivien vanhin kone ja samalla yleisön suosikki. Pentti Ajanko on ajanut Pillareita koko ikänsä ja on viime vuosina kunnostanut ja keräillyt niitä. Kun kuski osaa työnsä, pienenkin näköisellä koneella syntyy jälkeä.
30.08.2010
Super Wille kansalliseen tiekonekokoelmaan
Destia Kalusto Oy lahjoitti 25.8.2010 Tiekonehistoriallinen Seura ry:n kokoelmaan vuosimallin 1992 Super Wille 845:n. Lahjoituksena saatu yksilö on palvellut Tiehallinnon Hämeen tiepiirissä. Jo työkautensa alkupuolella se siirrettiin Kangasalan tiemestaritukikohtaan ja sittemmin tukikohdan suolanlastaus koneeksi, Suola-Willeksi. Viisi viimeistä tuotantovuottaan se palveli valtakunnallisen tieliikenteen erikoismuseon, Mobilian, pihan hoitokoneena. Kone ensiesiintyy museoesineenä Tiekonepäivässä Mobilian pihalla lauantaina, 18. syyskuuta 2010.
Tieliikenteen historian näkökulmasta lahjoituksena saatu kone on arvokas, koska Super Willet kuuluvat tyypillisiin suomalaisiin tiekoneisiin. Se edustaa suomalaista tuotekehittelyä ja tuotantoa ja on lisäksi ollut erittäin onnistunut työkone. Vuosimallin 1992 koneena se on ensimmäisiä Super Willejä, jotka tulivat tuotantoon vuotta aikaisemmin. Se kuuluu Tiehallinnon suureen hankintaerään. Niitä hankittiin yli sata kappaletta, mikä oli silloin lähes puolet Vilakone Oy:n vuosituotannosta. Kuten muistakin arvokkaista museoesineistä Willestä tiedetään ja tunnetaan koko sen käyttöhistoria. Wille on palvellut ovessaan sekä tiehallinnon, tieliikelaitoksen että Destian tunnukset, joista on jäänyt maalaukseen merkit. Se on säilynyt normaalin kunnossapidon ja korjausten avulla käyttökuntoisena koko ajan. Työskentely suolanlastauskoneena on luonnollisesti syövyttänyt osittain maalia ja metallia, mutta kone saadaan konservoivin toimin sekä käyttö-, näyttely- että tallennuskuntoiseksi. Kone on Mobilian tallennusverstaalla kunnostettavana. Missään tapauksessa sitä ei entisöidä. Kone säilytetään toimintakuntoisena ja sitä tullaan esittelemään veteraanitietyökoneiden tapahtumissa ja näyttelyissä.
Tiekonehistoriallinen Seura ry (www.tiekonehistoriallinenseura.fi) kerää suomalaisen tienpidon keskeisintä kalustoa museokokoelmaksi. Seura on alan urakoitsijoiden ja konekauppiaiden perustama yhdistys, joka jatkaa ja täydentää entisen Tiehallinnon keräämää Tiemuseo-kokoelmaa. Kokoelma on tallennettu Mobiliaan. Seuran kokoelmapolitiikan mukaisesti kokoelmaan pyritään saamaan tyypillisimmät Suomessa käytetyt tiekoneet suoraan käytöstä. Seura on laatinut luettelon koneista ja laitteista, joita se haluaa kokoelmaansa.
Suomalainen Vilakone Oy alkoi kehittää 1970-luvun lopulla uudenlaista, runko-ohjattua monitoimikonetta, nykyajan kielellä lähinnä kiinteistötraktoria. Ideana oli ja on edelleen, että yksi perusyksikkö voidaan varustaa eri työlaitteilla ympärivuotiseen käyttöön. Super Willet lähinnä toimivat pyöräkuormaajina, joissa on myös harjavarustus. Pääosa mallistosta on hieman keveämpiä koneita, joita kunnat, kiinteistönhoitourakoitsijat ja seurakunnat ostavat. Koneista jatkuvasti noin puolet menevät vientiin, viimeksi on tiedotettu suurkaupasta Pietariin.
KUVA: Destia Kalusto Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Litendahl ja Tiekonehistoriallinen Seura ry:n sihteeri Martti Piltz allekirjoittavat lahjakirjan, jolla vuosimallin 1992 Super Wille 845 siirtyy Tiekonehistoriallisen Seuran omistukseen ja osaksi valtakunnallista tiekonekokoelmaa, joka on tallennettuna Mobilian tiloihin.
KAUHOJA JA SOPPAA - TIEKONEPÄIVÄ MOBILIASSA 18. syyskuuta 2010
Tiekonepäivä järjestetään Mobilian pihalla. Alue on entinen tiemestaritukikohta, joka on nykyisin yksi Mobilian museokohteista. Alueella on myös tietyömaan parakkikylä.
Tapahtuma järjestetään aidon vanhan tietyömaan henkeen. Tavoitteena on saada, kuten museoajoneuvopäivässä harjoiteltiin, eri ikäkausien kalustoa samaan näytökseen. Työnäytökset ovat selostettuja noin varttitunnin pätkiä, joiden aikana kuormataan ja kuljetetaan maa-ainesta ja rakennetaan lyhyttä tienpätkää. Lisäksi kalusto on luonnollisesti näytteillä oman näytösaikansa ulkopuolella. Ruokailu hoidetaan soppatykistä ja kahvio on työmaan reunassa.
Kansallisesta tiekonekokoelmasta valitaan ulkoilutettavaksi muutamia peruskoneita. Tärkeää on kuitenkin saada tierakennusnäytökseen yksityisten urakoitsijoiden ja harrastajien työkoneita. Ainakin Allis-Chalmers TL 20 D on ilmoittautunut ja mahdollisesti Riuku-Vammas. Pihalla on laaja asfalttikenttä kuljetuslaveteille tai vastaaville, mutta lastaussillat ovat puutteellisia. Näytöstyöskentelyalue on pieni hiekkakuoppa ja täyttömaa-alue. Työkoneille on näytöksen jälkeen järjestetty puhdistusmahdollisuus.
Päivän muussa ohjelmassa Mobilia esittelee valtakunnallisen tiekonekokoelman ja vanhoja työkoneiden esittely- ja opetusfilmejä pyöritetään.
Jos haluat lisätietoja tai tuoda työkoneesi tapahtumaan, ole hyvä ja ota yhteyttä TKHS:n sihteeriin Martti Piltziin, 044 090 4466 ja/tai Suomen Maanrakennuskonehistoriallisen Seuran Jussi Laukkaseen, 040 767 4744.
TKHS MUSEOAJONEUVOPÄIVÄSSÄ 12.6.2010
Toimintasuunnitelmansa mukaisesti Tiekonehistoriallinen Seura järjesti veteraanityökoneilla tietyönäytöksen Mobiliassa Kansallisena museoajoneuvopäivänä. Näytökseen osallistui kolme kuorma-autoa: Gaz 51 ja Volvo Viking 1950-luvulta ja Scania 111 1970-luvulta. Niitä lastaamassa olivat Pikku-Jussi, James 600-kaivurit sekä Caterpillar 955-telakuormaaja sekä Allis-Chalmers TL 20 D-pyöräkuormaaja.
Näistä Lumiahon Murskauksen Allis vm. 1959 on Suomen ensimmäinen museokatsastettu työkone. Tapahtuman järjestelyt ja suosio ylittivät odotukset. Lisäksi paikalla olivat Lokomo 9 ja Tienalle-tiehöylät, mutta tien pohjatyöt eivät valmistuneet höylättävään kuntoon.
Seuraavan kerran veteraanityökoneet voi nähdä Mobiliassa lauantaina 18. syyskuuta Tiekonepäivässä.
Kuvat:
1. Hiekkakuopassa työskentelevät Lumiahon Murskauksen Allis-Chalmers TL 20 D, taustalla Ilkka Ala-Maakalan Caterpillar 955 ja Eero Ala-Maakalan Scania 111-soralava.
2. Ala-Maakaloiden kalustosta Caterpillar lastaa Scaniaa.
3.Gaz 51 oli 1950-luvun Suomen yleiskuorma-auto lähes kaikissa ajotehtävissä. Neuvostoliittolaista auton runkoa pidennettiin Suomessa noin 70 senttimetriä. Tämä auto on entisöity äskettäin ja erinomaisen hyvässä kunnossa rappukippeineen ja lavaketjuineen, aivan kuin puoli vuosisataa sitten. verrattuna suunnilleen samanikäiseen Volvo Vikingiin, puhumattakaan 1970-luvun Scania 111:sta, Gaz on liikuttavan näköinen "naulalaatikko".
4. Infran ja Rakennusliiton Pikku-Jussi kaivoi pieniä kuoppia, mutta lastaustyöhön siitä ei tällä kertaa ollut. Gazin lastasi Valmet 864 ja James 600-kaivuri. Kone on Tiehallinnon "Maailmanpankin" lainoituksella hankittua konekalustoa.
5. Volvo Viking ei ehkä ollut aivan niin legendaarinen auto kuin ulkonäkönsä kaltainen Volvo Titan, mutta autoilijoiden haluama ja ostama perusjuhta Suomen tietyömailla. Mesirannan Viking on hienosti entisöity ja usein VetKun tapahtumissa nähty auto.
6. Maailmanpankin lainan hankinnat muuttivat TVH:n traktorikannan Fordista Valmetiin. Valmet ja James 600 sekä Scania 111 olivat 1970-luvulla tietyömailla tuttuja koneita.
TIEKONEHISTORIALLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS
Tiekonehistoriallisen Seuran vuosikokous pidettiin 18. toukokuuta 2010 Rotator Oy:n tiloissa Vantaalla. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Uolevi Oristo, Koneviesti Viestilehdet Oy.
Yhdistyksen hallitukseen valittiin :
Kalevi Katko, Destia Oy puheenjohtajaksi ja jäseniksi erovuoroisten tilalle Matti Janhunen, Kuljetusliike Matti Janhunen Oy sekä Juha Mäkiaho, Lemminkäinen Oyj. Hallituksessa jatkavat: Matti Höyssä, Liikennevirasto Pirkanmaan ELY-keskus, Juhani Laukkanen, Suomen Maanrakennuskonehistoriallinen Seura ry, Osmo Mettänen, Infra ry, Thomas Åhman, Rotator Oy sekä varajäseninä Martti Piltz, Mobilia, Jaakko Rahja, Suomen Tieyhdistys ry ja Ilkka Litendahl, Destia Oy.
Yhdistys päätti käynnistää kaksiosaisen tiekonehistoriajulkaisun tuottamisen. Tavoitteeksi asetettiin historiatieteelliset kriteerit täyttävä tutkimus. Ensimmäisessä osassa käsitellään ruumiillisen työn aikajaksoa ja toisessa konetyön aikaa. Käännepisteeksi arvioitiin ns. Maailman pankin lainat 1960-luvulla. Julkaisun näkökulmana on tienrakennuksen ilmiön eri aikakausina ja niissä käytetyt työkalut.
Tietyökonekokoelmaa yhdistys kartuttaa kokoelmapolitiikkansa mukaisesti laaditun hankintalistan mukaisesti. Tavoitteena on saada suoraan käytöstä aidosti alkuperäisiä, kullekin aikakaudelle tyypillisiä ja yleisimpiä koneita. Niitä pyritään etsimään ensisijaisesti jäsenkunnan ja järjestäytyneiden harrastajien joukosta. Tallentamisen perusedellytys on, että koneesta on tietoja sen käyttöajalta.
Yhdistys esittelee toimintaansa työnäytöksissä Mobiliassa lauantaina 12. kesäkuuta Museoajoneuvopäivänä ja 18. syyskuuta yhdessä Suomen Maanrakennuskonehistoriallisen Seuran kanssa.
KUVATEKSTI: Seuran kokoelmaan on luvassa vuosimallin 1992 Wille, joka viimeiset vuodet on toiminut Mobilian pihakoneena. Alun perin Tielaitoksen Hämeen piiri hankki sen Terälahden tiemestaritukikohtaan.
TIEKONEHISTORIALLINEN SEURA LAHDEN CLASSIC MOTOR SHOWSSA
Tiekonehistoriallisen Seura esiintyi Mobilian osastolla Lahden Classic Motor Showssa 8.-9.5. 2010. Seura oli lainannut osastolleen kansallisesti tiekonekokoelmasta Liikenneviraston omistaman Potratz-dumpperin.
Tie- ja vesirakennushallitus eli TVH oli valtion yleisrakentajavirasto, joka rakensi myös vesitiet, lentokentät sekä varhaisina aikoina myös rautatiet. Suomessa rakennettiin 1960-luvulla useita kanavia, joista Saimaan kanavan uudistaminen oli ylivoimaisesti suurin hanke. Kanavatyömailla tehtiin Suomen oloissa poikkeuksellisen suuria betonivalutöitä. Töiden rationalisoimiseksi hankittiin suuria betonisekoittimia ja betoninkuljetusvaunuja, joita kutsuttiin myös keikkavaunuiksi. Niitä hankittiin noin kymmenen vuodessa muutaman vuoden ajan.
Vuonna 1964 hankittiin 11 betoninkuljetusvaunua. Suurin osa oli englantilaisia Benford- ja Thwaites-merkkisiä koneita, joita oli hankittu jo aikaisemmin esimerkiksi Lempäälän kanavan työmaalle. Betoninkuljetusvaunuista oli neljä länsisaksalaisia Potratz-vaunuja. Esillä olleessa Potratz 1000D-dumpperissa on 1000 litran kuuppa, joka riitti sen aikaisen suuren betonimyllyn annokselle. Koneessa on nelipyöräveto ja kuusivaihteinen vaihteisto, jossa on suunnanvaihdin. Moottorina on yksisylinterinen Hatz-diesel.
Potrazt-keikkavaunu herätti suurta kiinnostusta. Yleisön joukosta esittäytyi henkilö, joka kertoi työskennelleensä vastaavalla laitteella. Potrazista todettiin, että huolimatta saksalaisesta alkuperästään, sen ohjaava akseli on Willys-jeepin etuakseli ja ohjaussimpukka on myös samasta autosta.
Kangasalla 16.4.2010
SUOMALAISTA TIENRAKENNUKSEN PERINNETTÄ TALTEEN
Tiekonehistoriallinen Seura vastaanotti lahjoituksena 15.4.2010 Gradall G 600-tieluiskakoneen. Kone on vuosimallia 1966 ja se on ollut tuotannollisessa käytössä vielä kesällä 2007. Koneen lahjoitti Hyvinkään Tieluiska Oy, joka on Gradall-koneiden maahantuoja ja myös urakoi niillä.
Tietöihin tieluiskakoneet tulivat 1960-luvulla. Ensimmäinen oli hankittu Valtion rautateille jo 1950-luvun puolella. Tieluiskakoneilla, nimensä mukaisesti, muotoillaan teiden luiskia, ojien penkkoja ja leikkauksien rinteitä tai vastaavia kohteita.
Gradall-tieluiskakoneiden historiallinen tehtävä on ollut korvat tienrakennuksen pisimpään säilynyt käsityövaihe konetyöllä. Konetyön nopeus on moninkertainen ihmistyöhön verrattuna ja mikä ehkä vielä oleellisempaa, työn jälki on kiistattomasti huomattavasti parempi. Tieluiskakoneita on lukumääräisesti niin vähän, että niitä voisi pitää harvinaisuuksina ja siten toissijaisena museokokoelmakohteena. Tieluiskakoneen suuri arvo on ollut, ettei se vain ole tehostanut tienrakentamista ja siten alentanut kustannuksia, vaan kiistattomasti parantanut myös työn jälkeä. Gradall G 600 on erään tienrakennuksen kehitysvaiheen tunnusmerkki.
Tiekonehistoriallinen Seura tallentaa Gradallin Mobiliaan osaksi kansallista tiekonekokoelmaa. Museokokoelman konetta ei entisöidä. Ulkonäkö säilytetään nykyisellään eli siinä kunnossa kuin kone viimeiset euronsa on työmaalla ansainnut, mutta sen säilyminen turvataan konservoivilla menetelmillä. Koneen toimintakyky palautetaan niiltä osin, kun se epäkunnossa. Tallennuskunnostus alkaa kesälomien jälkeen. Konetta tullaan esittelemään Tiekonehistoriallisen Seuran tapahtumissa.
Hyvinkään Tieluiska Oy:n edustaja Riku Yliniemi ja Tiekonehistoriallisen Seuran puheenjohtaja Kalevi Katko allekirjoittavat
lahjakirjan Mobiliassa 15.4.2010.
Hyvinkään Tieluiska Oy:n edustaja Riku Yliniemi luovuttaa vuosimallin 1966 Gradal G 600-tieluiskakoneen Tiekonehistoriallisen
Seuralle tallennettavaksi kansalliseen tiekonekokoelmaan Mobiliaan. Seuraa edustavat puheenjohtaja Kalevi Katko ja
hallituksen jäsen Osmo Mettänen.
Lisätiedot:
Martti Piltz
Sihteeri
Tiekonehistoraillinen Seura ry
044 090 6646
5.11.2009
TKHS Maxpossa [lue lisää]
Arkistojen kätköistä. Martti Piltz, Infrarakentaja 4/2009
SUOMEN ENSIMMÄINEN KAIVINKONE [lue lisää]
TKHS Museoajoneuvopäivässä 13.6.2009 Mobiliassa
Mobiliaan tallennettu Infra ry:n ja Rakennusliiton omistama ja kunnostama Pikku-Jussi on perävaunurakenteinen vaijerikaivuri. Tyypillisesti se on yrittäjäkone. TVH:n töissä se on ollut erittäin yleinen, mutta TVH osti vain pari kokeilukonetta. Moni nykyisinkin toimiva maansiirtoyritys on aloittanut toimintansa Pikku-Jussilla.
Pikku-Jussi on ruotsalaisen Åkermans Gjuteri och Mekaniska Verkstad Ab:n vuonna 1947 esitellyn 200D-kaivurin lisenssituote. Rolac Oy valmistutti Åkermanin kaivureita Aug. Eklöf Oy:n Porvoon konepajalla. Pikku-Jussin valmistusaika oli pitkä, vuodet 1950-1962. Niitä valmistui noin 400 kappaletta, joista tämän koneen valmistusvuosi on 1954 ja valmistusnumero (2)133. Pikku-Jussi oli 1950-luvun yleisin kaivinkone Suomessa, missä se ensisijaisesti kilpaili lapion kanssa. Rolac myi myös Fordson-traktoreita, joten Pikku-Jussin voimalaitteena Fordson Major E 1, vm. 1956 on tyypillinen.
TKHS:n hallituksen jäsen Juhani Laukkanen täyttää GAZ 51 vm. 1956 lavaa. GAZ 51 autoja oli rekisterissä vuonna 1956 yli 12 000 kappaletta, millä määrällä se oli Suomen yleisin kuorma-auto.
VUOSIKOKOUS 19.5.2009
TKHS:n vuosikokous pidettiin Tieyhdistyksen tiloissa 19. toukokuuta 2009. Erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle valittiin Osmo Mettänen, Matti Höyssä, Thomas Åhman ja Juhani Laukkanen. Hallituksessa jatkavat Kalevi Katko puheenjohtajana sekä Matti Janhunen ja Juha Mäkiaho. Erovuoroisten varajäsenten tilalle valittiin Martti Piltz, Jaakko Rahja ja Ilkka Litendahl. Valittujen jäsenten toimikausi on 2010-2011.
Vuoden 2009 toimintasuunnitelmassa keskeistä on yhdistyksen kokoelmien muodostaminen. Sen perustaksi ja ohjaavaksi asiakirjaksi esiteltiin seuran kokoelmapolitiikka.